Etusivu  |  Palvelut  |  Yrityssaneeraus  |  Henkilökunta  |  Kysy  |  Kustannukset


 

 

 

 

Haluatko kysyä lisää?

 

 

 

 

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisesta Suomessa kuolinhetkellään vakituisesti asuneen henkilön jälkeen.

Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus on ensisijaisesti sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa pesä on. Myös muut osakkaat ovat oikeutetut hoitamaan asian. Jos vainaja on antanut testamentin, ja siinä on määräys testamentin toimeenpanijasta, on tämä henkilö myös velvollinen toimituttamaan perunkirjoituksen.

Laiminlyönti

Perunkirjoituksen laiminlyöminen kokonaan voi aiheuttaa osakkaalle velkavastuun. Perintöverotus toimitetaan tällöin arviona, ja se on yleensä ankarampi. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden osakas voi käytännössä hoitaa antamalla tehtävän ammattilaisen hoidettavaksi riittävän ajoissa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, ja sitä ennen on perukirjan laatijan on tehtävä monia toimenpiteitä. Poikkeuksellisesti perunkirjoituksen toimittamiselle voidaan hakea lykkäystä verotoimistolta. Lykkäykselle on oltava perusteltu syy.

Uskottu mies

Perunkirjoitusta varten tulee valita kaksi uskottua miestä. Osakkaan valitsema ammattilainen, eli yleensä lakimies toimii usein toisena uskottuna miehenä. Tämä puolestaan valitsee kumppanikseen toisen (pesän ulkopuolisen) henkilön. Osakas puolestaan toimii pesän ilmoittajana, eli käytännössä kertoo uskotulle miehelle käsityksensä perillispiiristä, ja selvittää mitä pesän varallisuuteen kuuluu. Uskottu mies hankkii kirkonkirjoihin ja väestörekisteritietoihin perustuvan sukuselvityksen kuolinpesän osakkaista. Sukuselvitys koostuu yleensä lukuisista eri virkatodistuksista vainajasta ja osakkaista. Saman aikaisesti uskottu mies aloittaa omaisuuden selvittämisen. Käytännössä uskottu mies hankkii pankeilta ja muilta rahalaitoksilta saldotodistukset vainajan kuolinhetkisistä varoista ja veloista, samoin kuin vakuutusyhtiöiltä henkivakuutuksia koskevat ilmoitukset. Kiinteistöistä, osakkeista ja osuuksista uskottu mies hankkii yhdessä pesän ilmoittajan kanssa tarvittavat asiapaperit. Mikäli kuolinpesään kuuluu leski, hankkii uskottu mies myös leskeä koskevat varallisuustiedot.

Jos vainaja on eläessään laatinut testamentin, antanut ennakkoperinnön tai laatinut avioehdon, on suotavaa, että niistä ilmoitetaan uskotulle miehelle hyvissä ajoin.

Perillispiirin selvittyä lähettää uskottu mies kutsut osakkaille perunkirjoitustilaisuuteen saapumiseksi. Kutsu pitää lähettää kaikille pesän osakkaille, ja se on lähes aina suotavaa lähettää todisteellisesti, eli kirjattuna kirjeenä (saantitodistusta vastaan). Samassa yhteydessä uskottu mies voi lähettää luonnoksen perukirjasta etukäteen tutustuttavaksi, jos sellainen on ollut mahdollista laatia. Samalla hän voi lähettää tarpeelliseksi katsomansa jäljennökset pesän asiakirjoista. Pesän osakkaat voivat tällöin ilmoittaa uskotulle miehelle näkemyksiänsä jo etukäteen.

Itse perunkirjoitustilaisuus toimitetaan usein ammattilaisen toimitiloissa. Velvollisuutta saapua tilaisuuteen ei osakkaalla yleensä ole. Osakas voi valtuutta jonkun toisen henkilön edustamaan itseään tilaisuudessa. Läsnäolo on kuitenkin suotavaa.

Perukirjan valmistuttua on siitä toimitettava yksi kappale verotoimistolle. Laiminlyönnistä voi seurata veronkorotus. Ammattilaisen hoitaessa perunkirjoituksen hoitaa hän yleensä myös asian. Usein on viisasta samassa yhteydessä vahvistuttaa osakasluettelo maistraatissa. 

Kustannukset perunkirjoituksen toimittamisesta maksetaan kuolinpesän varoista. Pesän koosta riippuen kustannukset ovat muutama sata euroa. Kustannuksista voi aina pyytää arvion. Jos haluat muuta tietoa, saat sitä täältä.

 

Perintövero ja lakimuutokset

Perinnön saaja on velvollinen maksamaan perinnöstään perintöveron. Vero määräytyy lähinnä perittävän omaisuuden arvon sekä perittävän ja perinnön saajan läheisyyssuhteen perusteella. Lisäksi verosta tehdään joitakin perusvähennyksiä.

Perintö- ja lahjaverolakia on muutettu 2008 ja 2009. Perintöverotusta on kevennetty. Verotettavan perintöosuuden alaraja on korotettu aiemmasta 3.400 eurosta 20.000 euroon. Asteikon rakennettakin on muutettu kahdesti. Vero on ensimmäisen 2008 tehdyn muutoksen jälkeen ollut 10 prosenttia perintöosuuden 20.000 - 40.000 euron osalta, 13 prosenttia 40.000 - 60.000 euron osalta ja 16 prosenttia 60.000 euroa ylittävältä osalta. Vuoden 2009 alusta prosentit ensimmäisessä veroluokassa ovat:

verotettavan osuuden arvo

veron alarajan kohdalla veroprosentti ylimenevästä osasta

20.000 - 40.000

100 euroa 7

40.000 - 60.000

1500 euroa 10

60.000 -

3500 euroa 13

Toisessa veroluokassa prosentit ovat 20, 26 ja 32 %. Taulukot löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Perintöverotuksessa puoliso on oikeutettu tekemään vähennyksen perintöosastaan. Puolisovähennystä on korotettu 6.800 eurosta 60.000 euroon. Alaikäisellä perinnönsaajalla on oikeus tehdä alaikäisyysvähennys. Alaikäisyysvähennystä on korotettu 3.400 eurosta 40.000 euroon. Alaikäisyysvähennyksen soveltamisalaa on kuitenkin rajoitettu siten, että vähennykseen on oikeutettu vain sellainen perinnönjättäjän rintaperillinen, jolla lähinnä on oikeus periä perinnönjättäjä

Verovelvolliset on jaettu luokkiin. Luokkia on ollut kolme. Kolmas veroluokka on kuitenkin poistettu sekä perintöverotuksessa että lahjaverotuksessa siten, että kolmanteen veroluokkaan aiemmin kuuluneiden etäisten sukulaisten ja vieraiden saamasta perinnöstä tai lahjasta menevän veron määrä on ensimmäisen veroluokan mukainen vero kaksinkertaisena. Lisäksi on laajennettu ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien henkilöiden piiriä perinnönjättäjän puolison lapsen rintaperillisten, suoraan ylenevää polvea olevien perillisten sekä ottolapsisuhteessa olevien osalta.

Haluatko kysyä lisää?

 
 

 

Jalava

jorma.tammi@salo.salonseutu.fi